FI

Kaikki kielet englantia lukuun ottamatta on käännetty koneen avulla, eikä äidinkieliset puhujat ole vielä tarkistaneet niitä. Korjaukset ovat tervetulleita.

Radio

15 lukua, kukin animoitu selitys fysiikkoineen ja lähteineen. Jokainen piirros kertoo, onko se havainnekuva, malli tallennetuista arvoista vai todellista aineistoa, ja kuinka paljon sitä on liioiteltu. Vain ylikulkuluku kuvaa jotain, mitä SetuHQ itse tekee.

Luku 9/15

Radio

Magnetoituneet planeetat säteilevät radioaallonpituuksilla: kenttäviivoja pitkin revontulivyöhykkeille kierteisesti kulkevat elektronit säteilevät syklotronimaserimekanismilla onton kartion suuntaan keilattuna, paikalliseen syklotronitaajuuteen asti (Zarka 1998; Treumann 2006). Lähellä tähteään kiertävä planeetta voi myös aiheuttaa tällaista säteilyä tähdessään, kuten Io Jupiterissa (Zarka 2007). Minkään eksoplaneetan omaa radiosäteilyä ei ole vahvistettu. Jokainen alla oleva väite on alustava tai kiistanalainen, ja se todetaan kunkin kohdalla.

Havainnekuva
Kaksi näkymää. Planeetan revontulet: planeetan magneettikenttäviivat ja säteily, joka suuntautuu ontossa kartiossa sen navalta; kun kartio pyyhkäisee havaitsijan yli, alla olevaan dynaamiseen spektriin ilmestyy purkaus, joka ulottuu enintään kentän määräämään syklotronitaajuuteen. Tähden ja planeetan vuorovaikutus: planeetta kiertää tähtensä magneettikentän sisällä, vuoputki yhdistää sen tähteen, ja säteily tulee tähdellä olevasta kantapisteestä. Kenttäliukusäädin asettaa syklotronin rajataajuuden, joka lasketaan 2,8 MHz gaussia kohden.

Taajuusasteikko

Syklotronimaser säteilee taajuudella f_ce = eB/(2π m_e) ≈ 2,80 MHz lähteen kentän gaussia kohden sekä hieman sen alapuolella, joten korkein havaittu taajuus antaa kentän voimakkuuden siellä. Heikko planeetan kenttä säteilee alle kymmenien MHz:ien taajuuksilla, joilla vain matalien taajuuksien antenniryhmät kuten LOFAR (10–240 MHz; van Haarlem et al. 2013) voivat kuunnella; M-kääpiön kilogaussin kenttä ulottuu GHz-alueelle.

SuureArvoLähde
Syklotronitaajuus gaussia kohden2.799 MHzeB/(2π m_e), SI 2019 e ja CODATA 2018 m_e [calc]
τ Boötis, alustavia purkauksia taajuuksilla 14–21 MHz≥ 5.0–7.5 Gpienin kenttä lähteessä kyseiselle kaistalle, jos kyseessä on syklotronisäteily (Turner et al. 2021 -kaista) [calc]
YZ Cetin purkaukset taajuuksilla 2–4 GHz≥ 0.71–1.43 kGpienin kenttä lähteessä, tähdellä (Pineda & Villadsen 2023 -kaista) [calc]
LOFAR-kaista10–240 MHzvan Haarlem et al. 2013
τ Boo Ab, tallennettu massa ja kiertoaika4.5 MJ · 3.31 dexoplanet.eu
YZ Cet b, tallennettu m sin i ja jakso0.0022 MJ · 2.02087 dexoplanet.eu

Väitteet ja niiden tila

Alustava, ei vahvistettu

τ Boötis b · LOFAR

Ympyräpolarisoitunutta purkauksellista emissiota taajuuksilla 14–21 MHz, noin 3σ, eikä mitään sivukeiloissa; lisäksi raportoitiin hitaasti vaihteleva 21–30 MHz:n signaali, jota tekijät itse epäilivät (Turner et al. 2021). LOFAR-jatkohavainnot, jotka kattoivat 70 % radasta, mukaan lukien aiemmat ratavaiheet, eivät osoittaneet purkauksellista eikä hidasta emissiota (Turner et al. 2024).

Turner et al. 2021 · Turner et al. 2024

Kiistanalainen: mikään planeetta ei vielä selitä sitä

GJ 1151 · LOFAR

Matalataajuista emissiota hiljaiselta punaiselta kääpiöltä, luonteeltaan planeetan revontulien kaltaista, tulkittuna tähden vuorovaikutukseksi Maan kokoisen planeetan kanssa 1–5 päivän radalla (Vedantham ym. 2020). Radiaalinopeuksista havaittiin sitten planeetta 390 päivän radalla, joka on hyvin epätodennäköisesti lähde, eikä lyhytjaksoista planeettaa havaittu (minimimassa alle 1,2 Maan massaa) (Blanco-Pozo ym. 2023).

Vedantham et al. 2020 · Blanco-Pozo et al. 2023

Kandidaatti

YZ Ceti · VLA

Koherentteja purkauksia taajuuksilla 2–4 GHz, joista kaksi YZ Ceti b:n samankaltaisissa ratavaiheissa; planeetta voisi uskottavasti tuottaa ne. Tähden aktiivisuutta ei ole suljettu pois, joten YZ Ceti on tähti–planeetta-vuorovaikutusjärjestelmän kandidaatti (Pineda & Villadsen 2023).

Pineda & Villadsen 2023

Radio löysi ensimmäiset planeetat, toisella tavalla

In 1992, Wolszczan and Frail found planets around the millisecond pulsar PSR B1257+12 from the regular wobble in its pulses' arrival times (Wolszczan & Frail 1992): the planets tug the pulsar, and the light-travel time changes by milliseconds. That is radio timing, not radio from a planet. Its card on the Galaxy tour ›

SuureArvoLähde
PSR B1257+12 b: ajoitusamplitudi0.00453 ms(Mp/M_psr)·a/c, kun exoplanet.eu:n massa on 7e-05 MJ, a = 0,19 AU, sin i = 1 ja pulsarin oletettu massa on 1,4 M☉ (sen massaa ei ole tallennettu) [calc]
PSR B1257+12 c: ajoituksen amplitudi1.59 ms(Mp/M_psr)·a/c, kun exoplanet.eu:n massa on 0,013 MJ, a = 0,36 AU, sin i = 1 ja pulsarin oletettu massa on 1,4 M☉ (sen massaa ei ole tallennettu) [calc]
PSR B1257+12 d: ajoitusamplitudi1.88 ms(Mp/M_psr)·a/c, kun exoplanet.eu:n massa on 0,012 MJ, a = 0,46 AU, sin i = 1 ja pulsarin oletettu massa on 1,4 M☉ (sen massaa ei ole tallennettu) [calc]

Ei eksoplaneettojen havaintomenetelmä

Teknosignatuurihaut (SETI)

Nämä etsivät teknisesti tuotettuja signaaleja, eivät planeettoja tai niiden revontulia, ja ne pidetään tässä erillään. Breakthrough Listen havainnoi 1 327 lähitähteä taajuuksilla 1,10–3,45 GHz Green Bankin ja Parkesin kaukoputkilla, eikä maanpäällisten häiriöiden poissulkemisen jälkeen jäänyt yhtään kandidaattia; lähettimen tehon ylärajat ovat 2×10¹² W ja 9×10¹² W (Price et al. 2020; kohteet: Isaacson et al. 2017).

SetuHQ ei havaitse radioalueella. Näkymä on havainnollistus: kenttäviivat, kartio ja rata eivät ole mittakaavassa, ja purkausten ajat ovat havainnollistavia; vain rajataajuus on laskettu.

Lähteet

↑ ↓ siirtyäksesi · Enter avataksesi · Esc sulkeaksesi